Mahdottomuuksia ennen aamiaista

Luottamuksella Sinun – ja paskat

Veikkaisin, että meistä aikuisista jokainen tietää mikä satu alkaa sanoilla:

Vain 100% luottamuksella. 

Kertokaa mulle mikä satu päättyy: ”Ja niinpä prinssi lupasi prinsessalle 100% luottamuksella vakituiset panot salaisesti”?

Aikuisten oikeasti mä pistän kädet ristiin ja pyydän, ettei mikään satu. 

 

Se oli viikko sitten perjantaina, kun jumitin tavalliseen tapaani kylpyhuoneen lattialla enkä millään meinannut saada vaihdettua itselleni nukkumiseen paremmin sopivia vaatteita – saati sitten käytyä suihkussa. Kello oli ihan himpun verran vaille 23 ja muu pesue nukkui. Lukuunottamatta miestä, joka luultavimmin kellonajan huomioon ottaen pelasi jotain kännykällä sängyssä.

Sitten puhelin piippasi. Erikoinen kellonaika ja vieras numero kiinnittivät huomioni. Erityisesti, koska kyseinen numeroni ei ole mitenkään yleisesti jaossa. Avattuani viestin se iski – ihan helvetillinen ahdistus. Viesti sisälsi sen verran yksityiskohtaisen ehdotuksen salaisesta seksiseurasta, että leukani taisi tipahtaa lattialle.

Aikani sitä siinä sulattelin ja tunne siitä, että minun täytyy saada tietää kuka tämä on, vahvistui. Mies kertoi tuntevansa minut ja hetken kävin läpi kaikenlaisia puolituttuja, jotka voisivat olla kyseessä. Päätin siis vastata kutsuun ja katsoa mitä mies suostuisi itsestään kertomaan. Mies ei kertonut nimeään, mutta tarjoili kyllä speksit, joiden puitteissa vaihtoehdot kävivät vähiin. Totesin, että voi vitun vittu ja tässä vaiheessa miesystäväni kysyi minulta:

No helpottiko, kun nyt tiedät.

Siinä pahoinvoinnin vallassa en osannut vastata. Myöhemmin totesin, että kyllä. Kyllä se helpotti. Nyt minun ei tarvitse arpoa jokaista vastaantulijaa vaan voin tuijottaa sitä tuttua miestä, jolla on kotona vaimo ja lapset. Ja pahoinvoinnin aalto iski uudelleen. Mitä kaikkea olenkaan tuon miehen kanssa puhunut? Mitä kertonut hänen vaimolleen? Kaiken lämpimästi 101% luottamuksella ja nyt mies paiskasi kasvoilleni märän rätin. Hän kai yritti sanoa:

Olet mielestäni haluttava. 

Tai:

Olen niin helvetin puutteessa, että mikä vaan kelpaa. 

Mutta minun silmissäni lause näytti jokseenkin tältä:

Olet jotain mitä en arvosta pätkääkään. Olet joku, jolle voin sanoa mitä vaan miettimättä tunteitasi. 

Teki mieli vastata, että etsitkö itsellesi jonkun, jolla on edes tukka päässä.

Mies romutti paitsi uskoni ja luottamukseni häneen, taas yhden tiilen siitä uskon kivijalasta, jolle on muurattu käsitykseni suomalaisista parisuhteista. Olen seurannut monen ystäväni ihmissuhteita läheltä ja huomaan, että niissä toistuu useinkin sama kaava. Kun menen kuvittelemaan, että jokin tässä maailmassa on pysyvää, se ei ole sitä. Ihmiset pettävät, jättävät ja kyllästyvät muuten vain.

Seuraavana päivänä pahoinvoinnin ja omien haavojen alta alkoi nousta kiukku. Suuttumus siitä, että nämä samat ihmiset, jotka jeesustelevat minulle omien valintojeni takia, ovat juuri näitä, jotka sitten kumppaniensa selän takana hakevat: ”Seuraa 100% luottamuksella”. Siis anteeksi nyt vain, mutta millähän ihmeellä saat sanat ”pettäminen” ja ”luottamus” samaan lauseeseen? Mikä ihme saa sinut luottamaan ihmiseen, joka pettää sitä, jota väittää rakastavansa?

Minulla on kaksi suhdetta, mutta voin ylpeänä sanoa, että olen kumpaankin sitoutuneempi kuin tämä Prinssi Uljas, joka tummalla ratsullaan peitsi tanassa ratsastaa pelastamaan prinsessaa… eiku.

Tags

Related Articles

Close