Nyt!

Ihana kamala luomu!

Miksi ihmeessä sen pitää olla luomua?

Olen esikoisen syntymästä asti ollut melko tarkka siitä, minkälaista ruokaa meillä kotona syödään. Poikkeukset ja herkut sallitaan, kuhan pääsääntöisesti syödään hyvin, terveellisesti ja ravintorikkaastiMinulta kyselläänkin usein, että kuinka jaksan nähdä vaivaa, ja miettiä jokaisen hyllyn kohdalla kaupassa että onko tämä nyt sitten hyvä vai ei? Miten jaksan tehdä sen ruoan aina alusta asti itse, kun helpommallakin on nykyään mahdollista päästä, emmehän me elä enää -70 luvulla.

Suurempi työ, kuin raaka-aineisiin, tuoteselosteisiin, hyötyihin ja haittoihin tutustumisessa, on muiden ihmisten vakuuttelussa siitä, että kyllä minä nyt olen varma että tämä on meille hyväksi. Että tiedän kyllä myös sen, että kun ostaisin halvempaa ja valmiimpaa niin säästyisi rahaa ja aikaa. En kuitenkaan ole koskaan osannut ajatella, että terveys ja ruoka olisivat asioita joista meidän perheessä säästettäisiin, koska ne ovat kuitenkin kaiken perusta. Ja kun niihin asioihin kerran tutustuu ja perehtyy, ei samojen tuotteiden kohdalla tarvitse kaupassa miettiä joka kerta että onko tämä hyvä vai ei. Kyllä se iskostuu takaraivoon ihan samalla tavalla kuten pyörällä tai autolla ajaminenkin, joten ihan samalla tavalla lappaan tavaraa kärryihin kaupassa kuin nekin, jotka eivät koskaan ole yhteenkään tuote-selosteeseen vilkaisseet.

Eniten silmien pyörittelyä kuitenkin aiheuttaa ikuisesti se LUOMU.

Miksi ihmeessä sen pitää olla luomua? Ihan samalta se maistuu kun tavallinenkin, eikä siitä ole tutkitusti mitään hyötyä, itseasiassa koko luomu on vaan huijausta, jolla viedään ihmisten rahatHarva ihminen joka luomua ihmettelee, on oikeasti edes maistanut sitä. Luomumaito näyttää ällöttävältä rasvakerroksensa kanssa, en koske. Luomubanaani on pienempi kuin tavallinen, eihän siitä lähde nälkä. Sokeri on omituisen väristä, jos sitä ei ole valkaistu.

Yök, omituista, yök, erilaista.

Minun mielestäni nämä reaktiot kertovat vain ja ainoastaan siitä, miten kauas ollaan ajauduttu siitä, mitä ruoka oikeasti on. Miten kaiken pitää olla puhdistettua, makeutettua, valkaistua ja käsiteltyä että se maistuu normaalilta, tai että sitä ylipäätään suostutaan suuhunsa laittamaan?
Sillä ei ole väliä, mistä ja miten se ruoka on tullut, tai että mitä se ylipäätään edes on. Kunhan se on helppoa, kunhan sen eteen ei tarvitse nähdä vaivaa ja aikaa. Ja tässä kohtaa minä vuorostani pyörittelen silmiäni. Minusta on järjetöntä, että tuoteselosteet joiden e-koodeista ei ole hajuakaan eivät aiheuta stressiä, mutta siihen huomiota kiinnittäminen, mistä se liha on tuotu ja miten käsitelty, on puuduttavaa ja siihen menee liikaa aikaa? Milloin puhtaasta ruoasta, jota meidän kroppa pystyy käsittelemään sairastumatta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, tuli pahe joka maksaa liikaa, vie liikaa aikaa ja maistuu liian oudolta?

Ymmärrettäväähän se on, että kaikki eivät pidä ruuanlaitosta, ja joskus siihen ei vaan ole aikaa, mutta minun mielestäni on hassua, että omalle terveydelleen viitataan niin usein kintaalla. Eivät kaikki pidä myöskään urheilusta, tai edes ulkoilusta. Harva pitää hammaslääkäristä, ja lapset eivät todellakaan pidä nukkumisesta. Mutta kaikkia näitä asioita jokainen meistä tarvitsee pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana. Ja harva sairas, kroonisesti väsynyt, hammaskipuinen tai vitamiininpuutostiloista kärsivä on onnellinen, ja minun mielestäni se on lähtökohta kaikelle. Olla onnellinen.

Joten miten se tekee minusta omituisen, että minä näen vaivaa oman hyvinvointini, lasteni terveyden sekä meidän kaikkien onnellisuuden eteen?
Miksi ihmeessä te ette osta luomua?

 

Roosa

Tags

Related Articles

Check Also

Close
Close