Nyt!

Keisarin uudet aatteet

Suuri ja mahtava keisari Fjodorov Stupila

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Stupilalta kävi käsky, että: kaikki opiskelijat tulisivat opintolainan ottaman. Tämä sai monet huolestumaan, sillä Honkamaan valtio oli luonut itselleen maailmanlaajuisen maineen erittäin opiskelijaystävällisenä maana. Se oli ensimmäinen valtio, jossa saattoi opiskella jopa professoriksi täysin maksutta. Itse asiassa valtio jopa maksoi opiskelijoille pientä toimeentulorahaa opiskeluistaan. Nyt tämä raha oli kuitenkin päätetty askel kerrallaan lakkauttaa.

Fjodorov Stupila ei ollut ilkeä, eikä tahtonut kenellekään pahaa. Hän oli aina ollut hieman yksinkertainen ja ehkä juuri tästä syystä janosi niin kovasti hyväksyntää. Jälkeenpäin voisi sanoa, että Stupila oli pelkkä syntipukki. Sellainen, jota kansakunnat aina haluavat – jotain, jota syyttää omista kollektiivisista virheistään.

Kaikki alkoi eräänä jouluna.

Pahamaineinen vihanhallinnan vastainen järjestö Peruskuoriaiset oli kerääntynyt viettämään pikkujoulua Sontalanmäen urheilutalon pommisuojaan. Aiemmin samana vuonna Peruskuoriaiset olivat keksineet pukeutua poneiksi ja sylkeneet kaduilla viattomien ohikulkijoiden päälle. Pikkujoulujen edettyä sopivaan hetkeen, peruskuoriaisten puheenjohtaja, Tatti Moloton aloitti juhlapuheensa: “Saastaiset selkärangattomat vertaiseni, minulla on ilo ilmoittaa, että joulun kunniaksi olen kehittänyt täydellisen juonen, jolla saamme syöstyä koko Honkamaan kaaokseen!” Arkkitehtina elantonsa aiemmin tienannut Stupila oli rakennuttanut Pörrön kaupunkiin unessaan näkemänsä kekokylän, jonka ainoa asukas hän oli.

13.12.1917 klo 18.46 Joulupukkiin ja tonttuihin vankasti uskova Fjodorov Stupila kuuli ulko-ovensa kolahtavan. Hän syöksyi takkatulen ääreltä eteiseen ja löysi jotain ennennäkemätöntä: eteismatollaan seisovan langanlaihan tontun pahansuopa virne kasvoillaan. Stupila ei ollut häävi ihmistuntija, joten hän toivotti tontun peremmälle ja tarjosi tälle glögiä ja pipareita. Se oli idioottimaisin teko, jonka Stupila ikinä teki. Luisevin sormin glögilasia hivelevä tonttu avasi laihojen huulien peittämän suunsa: “Tuon sinulle viestin herraltamme Joulupukilta. Et ole ollut kiltti, Fjodorov, olet ajanut kauniin valtiomme rappioon. Tämän takia Pukki empii kovasti, voiko hän tuoda sinulle ainoatakaan lahjaa.” “Voi ähky. Olen niin tyhmä.” “Niin olet, Fjodorov, niin olet. Vielä on kuitenkin toivoa jäljellä. Pukki olisi erittäin otettu, jos lopettaisit tämän avuttomuuteen kannustamisen ja tekisit Honkamaasta taas yhtenäisen valtion. Se on helppoa – lopetat vain opintotukijärjestelmän ja annat kansan taas pitää huolen itsestään!” “Sano Pukille, että hän voi luottaa minuun. Kaiken maailman dosentteja tässä maassa onkin jo liikaa. Osaan ehkä lentää lentokonetta, mutta en rekeä. Siksi Pukki on paras. Hän osaa lentää rekeä. Minä rakastan Pukkia.”

Seuraavana päivänä Fjodorov Stupila ilmoitti leikkaavansa opiskelijoiden tukea. Se oli hänen mielestään parasta, mitä opiskelijoille tulisi koskaan tapahtumaan. Hän nimitti neuvonantajikseen 198 tonttua, eikä koskaan huomannut, että he olivat vain tonttulakkeihin sonnustautuneita Peruskuoriaisia. Tatti Moloton rakastui onnistuneen suunnitelmansa jälkeen itseensä niin kovasti, että hän tukehtui omaan eturauhaseensa. Niin Honkamaa ajautui hiljalleen kaaokseen. Koko maailma häpesi Honkamaan kohtaloa niin paljon, että valtion lakattua olemasta, kukaan ei enää siitä puhunut. Honkamaa poistettiin tietosanakirjoista ja vain muutaman sukupolven jälkeen kukaan ei enää tiennyt kyseisestä maasta mitään.

Näin Honkamaa lakkasi olemasta.

Säälittävin kohtalo oli kuitenkin Fjodorov Stupilalla: nähtyään hirvittävän päätöksensä tulokset, hän testamenttasi koko omaisuutensa Joulupukille ja langetti itsellensä kovimman mahdollisen tuomion. Viimeisinä sanoinaan ennen tuomion täytäntöönpanoa Stupila lausui:

“Virhe oli ilman muuta minun, sori siitä”.

Tags

Related Articles

Close