Kaaoksen kirosanojaNyt!

Lähihoitajaopiskelijan kannanotto sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ongelmista

Vaikeesta otsikosta huolimatta - Sote-alan opiskelijan näkemys nykyisistä uudistuksista

Uudistukset osuvat meidänkin luokkaryhmään, kai. Tuntuu, että kukaan ei oikein tiedä mistään mitään. Kukaan ei oikein osaa kertoa sitä, miten tämä uudistus näkyy meissä. Ja tuntuu siltä, että opettajatkin on yhtä pihalla, kuin me opiskelijatkin. Opetuksen tasokin on muuttunut joidenkin opettajien kohdalla ala-arvoiseksi. Ei siis ihme, jos niitä huonoja tulevia hoitajia näkyy työelämän harjoitteluissa.

Rakkaat työelämän ihmiset – Elkää päästäkö huonoja hoitajia läpi työharjoitteluista. Itsestäni tuntuu, että se on tällä hetkellä ainoa keino taata nykyisen hoitoalan laatutakuu.

Luokkani Whatsapp-ryhmä huutaa tauotta työharjoittelun ensimmäisinä päivinä. Mitä pitää tehdä? Mikä on meidän työaika? Miten se sovelletaan laista nuorista työntekijöistä? Mitä kirjallisia tehtäviä meidän täytyy tehdä?

Tänä vuonna meidän ryhmällä ei ollut ollenkaan työssäoppimisen info-tilaisuuksia, kuten aikaisempina vuosina oli. Kuluissa säästettiin myös siinä, kun opiskelijoille ei annettu yhtään mitään työpaikkaohjaajalle vietävää materiaalia. Lähihoitaja-äitinikin ohjaa tänä vuonna opiskelijaa, ja hän soitti minulle kummissaan, että miksi hän ei ole saanut materiaalia opiskelijaltaan. Kerroin äidilleni omasta kokemuksestani – myös minun ohjaajani ihmetteli miksi minulla ei ole antaa hänelle mitään materiaalia näytöstä tai koko työharjoittelun kulusta.

Puoli vuotta sitten saimme selkeät säännöt ja ohjeet. Näyttökriteerit ja työvuorotaulukot sai koululta kaksin kappalein – toinen itselle ja toinen työpaikan ohjaajalle. Puoli vuotta sitten meillä oli myös työssäoppimisen infotunnit koululla, jossa nämä lappuset jaettiin, ja opettajat vastasivat opiskelijoiden kysymyksiin. Uudistukset osuivat kohdalleni, nimittäin tänä vuonna työharjoittelun infotilaisuuksia ei järjestetty.

Tänä syksynä lähihoitaja-opetukseni on ollut ala-arvoista, ja näin aikuisopiskelijana olenkin kokenut monia turhautumisen hetkiä. Opetus on ollut surkeaa myös vähentyneiden oppituntien takia. Laadussa on myös ollut puitteita – eräänä opetustuokiona opettaja laittoi ryhmäni katsomaan filmiä, jossa kehitysvammaiset laulavat omaa kuoroesitystään. Oli vammaistyön tunti. Videon loputtua pääsimme kotiin. Voi, kuinka tehokkaammin olisimme voineet käyttää tämän ajan. Olisimme voineet opiskella kehitysvammaisista kuntoutumisen tukemisen merkeissä. Siksi ärsyttää. Mutta miksi niin moni tuleva lähihoitaja on epäpätevä?
Vastauksena totean: Koska meitä ei ole opeteta tarpeeksi.

Lähihoitajaopiskelijana koen, että suuri osa meistä opiskelijoista ei saa tarvitsemaansa opetusta työelämää varten – ja sitten meidät raukat pukataan työssäoppimaan ilman opetusta tai infoja työelämästä.

Mielestäni on hyvä, että sote-alan opiskelijoiden ongelmista uutisoidaan rankalla kädellä – toivottavasti päättäjät heräävät tähän.

PS. Toivottavasti sinäkin heräät tämän päivän polttaviin aiheisiin, nimittäin SINÄKIN TULET OLEMAAN KOHTA VANHA. Haluatko tosissaan, että epäpätevät hoitajat hoitavat sinua?

Satu Perkkio

Olen äiti, sote-alan opiskelija ja esikoiskirjailija. Yllytyshullu ja vähän kaheli tietty. Leijonaemo ja kaaoksen hallitsija. Aikamoinen suorittaja ja kreisiniistäjä. PMS-paholainen ja vähän tuuliviiri.

Kaaoksen kirosanoja -blogi käsittelee aiheita laajalla skaalalla: missä nyt milloinkin palaa. Arkea, suhteita, musiikkia, ihmisiä ja ilmiöitä.

Related Articles

Close