Oravanpyörässä

Pentutehtaista ja ihmisperseistä

Vaikka pentutehtailusta puhutaan jatkuvalla syötöllä, sitä tapahtuu edelleen. Syy siihen: Ihmisten typeryys, ahneus ja välinpitämättömyys.

En ole taloustieteilijä. Olen pelkkä kasvatustieteilijä-humanisti, jolla on suuri määrä turhia, muka-hienoja tutkintoja, ja joka ei oikeasti osaa mitään. Silti minä tiedän taloustieteestä tämän: markkinataloudessa kysyntä on se, mikä määrää, ja kysynnän mukaan tulee tarjonta. Ellei kysyntää ole, ei ole tarjontaakaan, ja jos joku yrittää tarjota asiaa, millä ei kysyntää ole, alkaa turhan asian tarjoaminen hiipua jossain vaiheessa.

Meidän rakas hauvamme vauvana. Kuva: Liisa Vanamo-Kaisla.

Tämä taloustieteellinen aloitus on aasinsilta päivän todelliseen aiheeseen, mikä on koirat. Viime päivinä on puhuttanut koirien pakollinen rekisteröinti, minkä monet yhdistävät rahastukseen. Itse ajattelen toisin; tällainen rekisteröinti on suorastaan pakko ottaa käyttöön, jos haluamme saada kuriin pentutehtaat. Ja miksi tällaisia pentutehtaita ylipäätänsä edes on? Koska kysynnän ja tarjonnan laki, mistä tekstin alkupäässä jauhoin.

Suomi on pullollaan rehellisiä ja vastuuntuntoisia kasvattajia. Samoin eläinsuojeluyhdistysten kopperot pursuavat kodittomia koiria ja kissoja. Miksi helvetissä tämä pentutehdasbisnes sitten kukoistaa? Suoraan sanottuna, ihmiset ovat helvetin idiootteja! Asiaa vain ei voi kauniimmin ilmaista.

Kauno puistossa parhaan kaverinsa kanssa.

Halutaan se söpö pentu, mutta ei haluta maksaa rahaa. Ja halutaan nimenomaan pentu, aikuinen koira ei kelpaa (niitä aikuisia kodinvaihtajia nimittäin saisi kyllä aika halvalla, sillä eläinsuojeluyhdistykset eivät pyydä kuin vain pienen nimellisen maksun). Hankitaan se pentu sitten pentutehtailijalta, jolla on paku Esson kulmalla, ja parutaan pari viikkoa myöhemmin, kun pentu kuoli johonkin ebolaa vastaavaan tautiin. Mieleeni ei tule mitään muuta kuin tämä: ”VOI VITTU HALOO, SAATANA!”

Kauno odottaa kiltisti omaa vuoroaan jäljestyskurssilla.

Mikä helvetti siinä oikein on, etteivät ihmiset voi enää toimia järki päässä? Fakta on se, että

A) jos haluat rekisteröidyn rotupennun, siitä pitää maksaa se nelinumeroinen summa rahaa (rodusta riippuu, mikä numero on numerosarjan ensimmäisenä)

B) sitä saatanan rotupentua nyt vain ei saa halvemmalla vittu mistään

C) jos sinulle tarjotaan sitä rotupentua pariinsataan paikalliseen rahaan, se on taatusti tehtailun tulosta se koira.

Kauno kaivaa hajuja lumen alta.

Tästä asiasta on jauhettu maailman mediat piukkana jo vaikka kuinka kauan. Miksei asialle tule loppua? No siksi, koska vittu ihmiset. Ihmiset vain ovat niin saatanan tyhmiä, eivätkä välitä kuin omasta persnahastaan, niin totta kai epäeettinen bisnes kukoistaa. Ei pitäisi olla epäselvää tässä vaiheessa enää kenellekään, miten tunnistaa pentutehtailija kunnon kasvattajasta. Tietoa on pilvin pimein pitkin nettiä, ja sitä suorastaan tyrkytetään ihmisille. Se, ettei asia mene perille, on silkkaa välinpitämättömyyttä.

Kauno koulutuksessa. Näin paljon häntä kiinnosti.

Suuressa Kirjassa sanotaan, että synnitön heittäköön ensimmäisen kiven. Jos minun syntini laitettaisiin listaksi, minä olisin niitä viimeisiä, jotka sen kiven saisivat heittää. Mutta jos otetaan nämä elukka-asiat pelkästään tapetille, niin voin käsi sydämellä sanoa, että tasan yhtään syntiä en ole tehnyt tieten tahtoen! Minun koirani on tullut rehelliseltä ja vastuuntuntoiselta kasvattajalta, jota kiinnostaa kasvattinsa hyvinvointi vielä tänä päivänä. Sain kaiken – AIVAN KAIKEN – kysymäni tiedon kasvattajalta ennen koiran luovutusta. Sain nähdä pennun emän ja isän. Ja minä pidän koirastani niin hyvää huolta, ettei toista yhtä pilalle lellittyä koiraa ole tässä samaisessa kaupungissa! Meidän koiramme syö paremmin kuin mitä me syömme, ja viimeisillä rahoilla ostetaan ennemmin koiralle ruuat kuin itsellemme. Minulla on siis oikeus tulla valittamaan siitä, miten idiootteja ihmiset ovat, kun eivät katso tarkkaan sitä, mistä koiransa hankkivat.

Hajukoulussa odottamassa omaa vuoroa.

Minun silmissäni ne ihmiset, jotka tukevat pentutehtailua, ovat yhtä kusipäisiä kuin ne, jotka pentutehtailua ylipäätänsä edes tekevät. En voi sietää eläinten kaltoinkohtelua muutenkaan, joten pelkästään jo sana ”pentutehdas” saa niskastani karvat nousemaan. Miksi ihmisillä on tarve tällaiseen naurettavaan pelleilyyn, missä leikitään muiden elävien olentojen hengellä? Ei vain voi käsittää.

Joten, vielä kerran… Sitä tehtailua on olemassa ihan vain siksi, että sille on kysyntää. Ja kuka sitä kysyntää tekee? No vittu IHMISET! Oletko sinä yksi heistä? Katsopas oikein tarkkaan peiliin, ja mieti. Minä en ole. Minä olen vain niitä, jotka märisevät aiheesta ja polttavat päreensä joka kerta, kun kuulevat, että taas on yksi pentu myyty auton takakontista.

Jos minulla olisi aikaa seisoa kytiksellä jokaisella huoltoasemalla ja vahtia mahdollisia pentutehtailijoita, tekisin sen, mutta kun ei ole tuota aikaa. Ole siis SINÄ se, joka vähentää tehtailtujen pentujen kysyntää.

Lisätietoa aiheesta ihan nyt vain varmuuden vuoksi:

https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminenkoiran-hankkiminen/ala-tue-pentutehtailua

https://www.sey.fi/ajankohtaista/282-sey-julkaisi-ohjeet-pennun-ostajalle-ja-myyjalle

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/pentutehtailu-kukoistaa-verkkokaupoissa-vain-kaksi-verkkokauppaa-lapaisi-elainsuojeluyhdistysten-liiton-testin/806693/

Hotellissa todettiin, että hyvät olivat esitteet.

PS. Kuvissa se minun pilalle lellitty koirani, joka on kaikkea muuta kuin epäeettisen tehtailun tulosta, ja jota on rakastettu siitä hetkestä lähtien, kun hän maailmaan pullahti.

Tags

Satu Mäkinen

Räiskyvä, rääväsuinen räpätäti.
Sisukas, suorasanainen sählääjä.
Juuri se henkilö, josta äitisi sinua varoitti.
Se olen minä. Satu. Minulla on vahvoja mielipiteitä, ja kerron ne kyllä kiertelemättä ja kaunistelematta asiaa laisinkaan.

Related Articles

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close