Parempaan huomiseen

Valoa näkyvissä

On ollut hienoa huomata taas, miten paljon enemmän valoa on! Kuulun siihen ihmisryhmään, joka syksyn tullen vakaasti harkitsee talviunille painumista. Käytännön syistä en ole voinut haavettani toteuttaa, koska esimerkiksi opiskelu painottuu pääasiassa talviaikaan. Tällä kertaa asioita ei tehnyt yhtään helpommaksi se, että pahin kipujakso osui juuri vuoden pimeimpään aikaan. Pimeys ja syksy ovat aina aiheuttaneet minulle väsymystä ja mielialan laskua, kuten myöskin jatkuva kipu. Nämä yhdistettynä toisiinsa ovat vieneet hyvin tehokkaasti voimia muulta elämältä. Siksi olenkin panostanut omaan hyvinvointiini enemmän kuin velvollisuuksiini. Koen, että mielialaani kohottavat asiat ovat olleet väsymyksen ja kipukierteen aikana tärkeämpiä kuin esimerkiksi siivoaminen tai opiskelu. Näin kevään tullen huomaan taas herääväni henkiin ja väsymyskin alkaa hellittää.

©Elisa Karppinen

Jopa kipuilu on alkanut helpottaa keltarauhashormonihoidon lopettamisesta huolimatta! Kuukautisvuoto on palannut taas kuvioihin ja myönnettävä on, että kaipaamaan en ehtinyt! Kipu, turvotus ja 11 päivää kestänyt vuoto oli todella raivostuttavaa ja väsyttävää. Välillä on kuitenkin lähes kivuttomia viikkoja, kun kivut ja vuodot ovat alkaneet painottua samoihin ajankohtiin.  Olen havainnut keltarauhashormonin pitäneen kuitenkin tietynlaisen kivun poissa, mutta käytön loputtua sekin on palannut. Tämä poissaolollaan loistanut kipu tuntuu suoraan sanottuna siltä kuin olisi kaksipäinen puukko emättimessä poikittain. Juurikin kivun esiintymiskohdassa minulla ilmeisesti on endometrioosia havaittu ja uskon sen olevan kivun syynä. Aloin taas täyttää kipu- ja vuotopäiväkirjoja, joita en ole muistanut talven aikana huolehtia. Toivottavasti niistä on hyötyä, kun toukokuussa menen kontrolliin naistentautien poliklinikalle.

Olen palannut kouluun pitkän sairasloman jälkeen ja muutaman viikon aikana poissaoloja on edelleen tullut. Huomaan vieläkin olevani koulupäivien jälkeen melko uupunut, vaikka ne eivät hirveän pitkiä olekaan. Paljon olen opiskellut asioita myös omatoimisesti ja yrittänyt sillä tavalla pysyä mukana opinnoissa. Kirjoittelukin on tauonnut hetkeksi, kun ajoittaisten kipujen ja väsymyksen lisäksi koulussa riittää tekemistä. Tällä hetkellä tulevaisuus näyttää kuitenkin taas vähän valoisammalta, muutenkin kuin pelkän kevään ansiosta!

Annika

Tags

Annika Karppinen

20-vuotias lukio-opiskelija, jonka elämää varjostaa endometrioosi.

Related Articles

Close