Paskapuhetta, mutta uskon

Piirrettyjä hahmoja päivystyksessä

Portsarin hommissa tulee kaupanpäällisiksi verenpainetauti ja vatsahaava.

Olin eräänä iltana töistä lähtiessäni huonovointinen. Kotiin päin ajellessani kämmenet hikosivat, kroppaa pisteli ja vatsa väänsi kuin Jim Carrey kasvojaan. Kodin sijasta patonkiauton nokka kohti päivystystä. Porin paikalliset juopot olivat sankoin joukoin kerääntyneet paikalle tilkitsemään taisteluarpiaan. Vihdoin tuli vuoroni ilmoittautua. Aneeminen täti ikkunan toisella puolella kysyi monotonisella äänellään ” No, mikä teitä nyt vaivaa?” Vastasin tädille: ” Sydämeni hakkaa lujempaa kuin Tauski vaimoaan, kämmenet hikoaa kuin huora kirkossa ja kroppaa pistelee kuin eskimon emätintä. ” Ilmeekään värähtämättä täti vastaa: ” Vai niin, istu odottamaan vuoroasi.”

Paikkoja oli niukasti. Sitten näin pari nuorempaa rantojen miestä istumassa vierekkäin ja vapaa paikka oli heidän liki.
Toinen oli pitkä ja pyöreä ja toinen lyhyt ja pyöreä.

Kuin Esa ja Tero Kummelin sketsistä, kaverit pitivät melkoista älämölöä.
Hetken päästä lyhyempi Plussapallo kysyy minulta kuiskaten: ”Hei, tiedätkö ketä me ollaan?”
Kävin päässäni läpi monia skenaarioita, mitä tapahtuisi jos vastaisin kieleni päällä olevan vastauksen: ”Te olette Akin ja Ritan rakkausdieetti ” tai ”rakas, sinusta on tullut pullukka”- tyyppejä, mutta kaikki skenaariot päättyivät mielessäni siihen että olen pää edellä roskakorissa tai perse edellä lasin läpi. Joten, diplomaattinen vastaukseni oli: En kuule tiedä”.

Pullea Yoda vastasi, katsoen minua lasittuneilla silmillään että: ” Me ollaan supersankareita, mutta älä kerro kellekään!!”

Laadukas keltainen porilainen piri oli tehnyt tehtävänsä kavereiden jo valmiiksi pähkinöiden kokoisille aivoille. Hetken heitä hiljaa katsottuani, tajusin heidän olevan oikeassa. Ajattelematta sanoin lyhyemmälle rantapallolle: ” Perkele sentään, te ootte ne jätkät siitä tyttäreni tykkäämästä leffasta Monsterit Oy, te ootte Masi Mällitahra ja Tahvo Tuhero!! ”
Odotin tuplajuntta heittoa lasin läpi, mutta kaverit läksivät röökille sanoen: ”Vitun pelle ei tunne Batmania ja Robinia.”

Sitten huudettiin kaukaisuudesta nimeni ja pääsin seurantaan. Muutamien pikaisten kokeiden jälkeen, selvästi kyrpiintyneen nörtin näköinen lääkäri lampsi luokseni. Kokeet osoittivat että minulle oli viikko takaisin määrätty liian isot annostukset antibioottia ja penisilliiniä keuhkoputkentulehdukseen. Lääkäri teki uudet annostukset ja määräsi paljon lepoa. Kerroin lääkärille että: ” Lepääminen on aika mahdoton juttu meikäläiselle.” – ”Miksi se on mahdotonta että et voi levätä” ? ”Siksi kun mulla on kotona sellainen kiroileva puutarhatonttu, joka vaatii huolta ja huolenpitoa 24/7.”

Nörtin lääkärin, luultavasti Gandalf Piisaminpyytäjä Tinder nimeltään, innostui silmin nähden kertomastani.
”Onko se sellainen uusi Tamagotchi mistä puhut!?!?!” – ”Ikävä kyllä ei, vaan tyttölapsi. Tilasin kyllä Tamagotchin mutta vaimo pyöräytti ihmislapsen.” Tohtori Piisaminpyytäjä katsoi minua alta kulmien, selvästi pettyneenä sanoen onpas teillä väsyneenä erikoiset jutut. – Mun jutut on aina tällaisia, vastasin. Lekuri sai viimeisen niitin: ” Eli olette kroonisesti väsynyt.”

Vittuilua ja supersankareita – vain Porissa.

Tags

Related Articles

Close