Sarjarakastuja

HBO Nordicin Sharp objects (2018) on hyytävä mysteerisarja

HBO Nordic on tuottanut oikein hyviä minisarjoja viime vuosina. Erityisesti mieleeni jäi Big little lies -tuotanto (2017), jossa näyttelivät toinen toistaan kuuluisammat Hollywood-tähdet. Sharp Objectsissa on jotakin samaa kuin Big little lies -sarjassa, mutta se on huomattavasti synkempi. Molemmat ovat kuitenkin pienen yhteisön rikosmysteerejä, joiden tutkinnan aikana paljastuu entistäkin hyytävämpiä totuuksia. Molemmat myös perustuvat romaaneihin. Toki Big little lies -sarjasta tuleekin toinen tuotantokausi eikä siksi olekaan enää selvästi minisarja. Sharp Objects on sen sijaan yhden kauden mittainen.

Sharp Objects kertoo Camille Preakerista, alkoholisoituneesta journalistista, jolla on tapana satuttaa itseään. Nainen on paennut Wind Gap -nimisestä pikkukaupungista suurempaan maailmaan, muttei ole löytänyt helpotusta ahdistukselleen. Pikkuruiset viinapullot kuuluvat Camillen jokapäiväiseen elämään. Katsojalle annetaan heti ymmärtää, että Wind Gapissa on tapahtunut jotakin kamalaa, joka on osaltaan saanut aikaan Camillen itsetuhoisuuden ja viiltelytaipumuksen.

Tarina alkaa siitä, kun Camillen hyväsydäminen pomo ja ystävä Frank Curry käskee naista palaamaan kotikaupunkiinsa tekemään lehtijuttua. Edellisenä vuonna paikkakunnan nuorison jäsen murhattiin raa’asti ja nyt yksi on kateissa. Frank haluaa Camillen tekevän syväluotaavan artikkelin aiheesta, mutta toivoo salaa Camillen saavan samalla rauhan itseään riivaaviin ongelmiin. Camille lähtee matkaan, mutta kammoksuu ajatusta äitinsä tapaamisesta. Pikkuhiljaa katsojalle selviää Camillen traumaattinen historia.

Camillen äiti osoittaa näkyvästi rakkautta nuorimmalle tyttärelleen

Tätä sarjaa en suosittele herkimmille katsojille. Omakin sietorajani oli välillä koetuksella kuvauksen realistisuuden vuoksi. Verta, kuolleita lapsia ja rajuakin pornografista materiaalia riittää tässä tuotannossa.

Perinteinen murhamysteeri


Sharp Objects on melko perinteinen pikkukaupungin murhamysteeri, jossa kaikki vaikuttavat vähän syyllisiltä. Sarja pitää hyvin otteessaan ja jännitys pysyy yllä hienosti. Katsojalle annetaan jatkuvasti jotakin pureskeltavaa. Viipyilevät kameran kuvakulmat ja katsojalle näytettävät yksityiskohdat pitävät varpaillaan.

Sharp Objectsin alkutilanne on jopa vähän kliseinen. Tutkiva journalisti on selvittämässä murhaa, jota poliisikaan ei saa ratkaistua. Päähenkilö toimii yksin pelkän älynsä avulla ja lääkitsee itseään alkoholilla ja seksillä. Traumaattinen taustatarina kaikessa mielenkiintoisuudessaankin tuntuu jo kuluneelta valinnalta. Toisaalta en tiedä miksi valitan, sillä pidin tästä mysteeristä paljon. Se palautti mieleeni Joël Dickerin romaanin Totuus Harry Quebertin tapauksesta (2012), jonka luin viime vuonna.

Richard Willis on poliisi, joka on tullut Wind Gapiin tutkimaan tuoreita rikoksia

Pääroolia esittävä Amy Adams tekee kyllä hienoa työtä. En silti kommentoisi tätä tuotantoa mitenkään poikkeuksellisen erinomaiseksi, vaikka miljöö ja näytteleminen on joka kohdasta aivan mallillaan. Sharp Objects jää jollakin tavalla millin päähän nerokkuudesta, jota toivon aina, kun alan katsoa uutta sarjaa.

Pikkukaupunkimiljöiden ongelma on aina vähän myös se, että monet henkilöhahmoista ovat aika ärsyttäviä. Wind Gapissa on lauma todella kapinoivia teinejä, jotka vetävät ekstaasia enemmän ja vähemmän salassa jopa ennen kouluestyksiään. Erityisesti Camillen siskopuoli Amma on minun makuuni turhankin raivostuttava, mikä tietenkin tarkoittaa että näyttelijä Eliza Scanlen tekee hyvää työtä.

Yleisesti


Minulle Sharp Objects -sarjan loppuratkaisu oli vähän… tekaistu? Se ei tässä tapauksessa ole kuitenkaan käsikirjoitustiimin syytä vaan mysteeri ratkaistiin romaanille uskollisesti. Tiedän itsekin kirjoittajana, että joskus loppuyllätystä varten haluaa tehdä kaikkensa, mutta tässä tapauksessa olisin itse tyytynyt 50 prosenttiin mysteerin todellisesta ratkaisusta.

Yleisesti ottaen sarjasta ei ole paljoa valitettavaa vaan se piti todella hyvin jännityksessä. Minun piti todella taistella itseni kanssa, etten selvittänyt jatkuvasti mysteerin osasia netistä vaan maltoin selvittää ne sarjan mukana. Erityisesti päähenkilö Camillen traaginen tarina ja jonkinlaisen ympyrän sulkeutuminen koskettivat.

Kuten totesin, sarjassa nautiskeltiin paljon yksityiskohdilla, joilla annettiin katsojalle lisää miettimisen aihetta. Ne olivat jonkinlaisia johtolankoja mysteerin selvittämistä varten. Minua jäi hieman häiritsemään se, ettei osaan näistä vihjeistä koskaan palattu eikä niitä selitetty. Ne olivat kuitenkin selvästi oleellisia, sillä ne toistuivat usein sarjan edetessä.

Erityisen hyytävää on se, että sarjan jokaisen jakson nimi on yksi sana, jonka Camille on viillellyt kehoonsa. Tästä tulee myös sarjan nimi terävät esineet.

Sarjarakastuja-asteikolla 8/10
IMDb-asteikolla 8.2/10
Tags

Related Articles

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Close