Uncategorized

Sano ei paineille!

Tipaton tammikuu, herkuton heinäkuu…Mitäs jos ei? Kävisikö ei stressiä mistään-elokuu?

Internet pursuaa blogeja, haasteita, artikkeleita siitä miten juuri näin tulisi syödä, nukkua, sisustaa koti, kasvattaa lapsi ja hengittää. Osassa jutuista on takana faktapohja, osa taas on vedetty ihan vaan ”musta tuntuu”-linjalta. Kohta kesälomatkin on lusittu, ja on taas aika alkaa sykkiä. Monilla on tiedossa arkikaaos; päiväkoti-työpaikka-päiväkoti-kauppa-koti. Ajatuskin hengästyttää, saati sitten kun siihen vielä lisätään ulkopuolelta asetetut paineet.

Kannatan kuukautta, jolloin jokainen saisi tehdä ihan mitä haluaa. Ei lueta ohjeita siitä, miten juuri sinusta tulee parempi ihminen, kun teet nämä kymmenen asiaa, vaan tehdään sitä mikä itsestä tuntuu hyvältä. Vanhempina oltaisiin kiitollisia siitä, että ollaan kykeneviä menemään sinne ruokakauppaan ja että meillä on olemassa se karkkihyllyn edessä lankuttava taapero. Oltaisiin tyytyväisiä mahdollisuudesta valita, että syödäänkö tänään oman äidin vai muiden äitien tekemää ruokaa. Onnellisena sitten lämmitettäisiin, vaikka niitä nollapullia siellä oman kodin keittiössä ja annettaisiin sen jälkeen ilman murehtimista TV 2:n toimia lapsenvahtina viidestä kuuteen. Lapseton taas voisi ihan oikeasti sivuuttaa lapsellisen ystävänsä huomautuksen siitä, miten sitten vasta oikeasti tietää, mitä väsymys on, kun on saanut lapsia. Voisi nauttia siitä, ettei kukaan rämpytä sitä vessanovea, tai ihan oikeasti syödä itse sen suklaalevyn, eikä vain haistella kääreitä. Sen jälkeen olisi miettimättä sitä juoksuhaastetta johon lupautui, ja katsoisi loppuillan Netflixiä. Edes välillä.

Ajatukseni lähti alun perin liikkeelle ravintoloitsija Henri Alènin Twitter-päivityksestä:

”Ehdotan lihattoman lokakuun tilalle sellaista nykyään erikoista kuukautta, että jokainen saa syödä ihan mitä huvittaa.”

Alènin Twiitti nosti pienoisen kohun sosiaalisessa mediassa, koska hänen katsottiin halveksivan kasviperäistä ruokavaliota. Hänen tarkoituksensa ei ollut se, eikä ole minunkaan. Mielessäni lähdin jalostamaan hänen ajatustaan siis hieman pidemmälle. Stressi ja paineet ovat läsnä lähes jokaisen arjessa varmaan jo ilman, että vielä itse yritämme poimia niistä lukuisista vaihtoehdoista oikotietä onneen. Ihmiset kategorioivat itsensä – ja myös muut – sen mukaan montako villakoiraa sohvan alla pyörii, onko nyt ostettu luomua ja onko varmasti vietetty se pakolliset kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia ulkona lasten kanssa.

Tietenkin eläminen omien aatteidensa sekä itselleen mielihyvää tuottavien asioiden mukaan eläminen on kannattavaa. Tietyt rutiinit, ja esimerkiksi monipuolinen ruokavalio ovat tärkeitä. Mutta pitääkö ihan kaikesta ottaa niin valtavia paineita, onko kaiken oltava niin mielettömän vakavaa?

Otetaan ennemmin heti työn alle suurenmoinen syyskuu ja kolmenkymmenen päivän mittainen päiväunihaaste. Tavoitellaan päivälevon pidentämistä viiden minuutin lepäilystä kahden tunnin torkkuihin. Ja hei – ei stressiä, jos vähän venähtää.

Tags

Related Articles

Check Also

Close
Close