Musiikki

DemoJumalat – Oppressive – Furious Underdogs – Crimsonic

Jumalanne Hercules arpoi tämän illan ensimmäiseksi kappaleeksemme Oululaisen Oppressive rytmi-yhtyeen kappaleen No winner, No victory.

”Oppressive sai alkunsa Oulussa vuonna 2010 kaveriporukan cover-bändinä. Pikkuhiljaa jäsenmuutosten ja omien biisien myötä alkoi löytyä nykyinen tyyli, jossa thrash metaliin yhdistellään vaikutteita vähän sieltä sun täältä.”

 

Hercules:
Oppressive soittaa kunnon trashia! Alkoi Herculeksella heti takajalka vipattamaan makean riffittelyn räjähtäessä ilmoille!
Zeus:
Hmm. Joo. Tässä on kyllä hyviä juttuja! Loistavaa musisointia! Ammattimiehiä soittimiensa kanssa.
Hercules:
Vanhanliiton meininkiä, joukkohuutoja ja jyräriffiä! Laulajaa pelkäsin, ettei tule ja pilaa kokonaisuutta, mutta ei, toimii!
Zeus:
Mä myös vähän pelkäsin solistia tässä, koska melkoista jytää oli odotettavissa. Ehkä jopa kuulin kuulokkeistani, että ensimmäisessä säkeistössä vähän karkasi laulu. Mutta tämähän ei ole se helpoin pesti olla solisti ”rässiä” vetävässä pumpussa. Kyllä mä silti solistille annan papukaijamerkin! Aikamoisen munakas saundi nääs laulussa!
Hercules:
Sanotaanko että hiomaton timantti, vähän tosiaan välillä tuntuu laulu olevan hieman hukassa, mutta treeniä, niin tulee hyvä! Angstinen laulu on aina kova tämmöisen musiikin päälle! Mä sanoisin että laulajan pienen treenin jälkeen olisi enemmän pojoja, mutta nyt 4,5/5!!
Zeus:
Äijä jakaa jo pisteitä. No mä teen sen myös. Tästä olisi riittänyt jutusteltavaa huomiseen saakka, ehkä pidempäänkin. Mä nimittäin jollain tavalla rakastan kyseistä musiikkigenreä, mutten myöskään pahimmillaan voi sietää. No, tämä orkesteri kyllä on kova! Ehkä hetkittäin vähän tylsä biisi, mutta plussaa haen intron hetkestä, jossa kitara tuutattiin vain vasempaan. Kovempaakin on, ehkä mä tyydyn nyt 3,5 tasolle, koska tää ei lopulta säväyttänyt, vaikka kova onkin ja heidän keikalle menisin! 3,5/5 siis minulta.
Hercules:
Olisihan tuosta voinut töristä vaikka kuinka, mutta annetaan tilaa muillekin. Kokonaisuudessaan loistavaa settiä, ei turhan paljoa kyseistä genreä Suomesta tule! Taidokasta ja tarkkaa soitantaa on aina ilo kuulla! Noh, Zeus on hyvä ja valitsee seuraavan yhtyeen Jumalien vasaran alle!
———————————————————————————————————————————————————————————————-
Furious Underdogs (F.U.) on osaamattomuuden karnevaali. Kaikkia mahdollisia esikuviensa tyylisuuntia hallitsemattomasti yhdistelevä hässäkkä. Aiheiltaan orkesteri on vahvasti yhteiskunnallinen. Tekstien aiheet liikkuvat murhaavan ripulin ja 1700-luvun eurooppalaisen filosofian välillä. Genrejen välissä on aina tilaa.”

 

Zeus:

Mä heitän tähän nyt Furious Underdogs orkesterin kappaleen Glitter Splatter Camoflage. Tämä on vähän.. Myönnän, että ensimmäinen ajatukseni oli, että miksi? Miksi käytämme energiaa tällaisen kuuntelemiseen? Mutta vaikka solistin clean-osuudet on kuin soittamani nokkahuilun tuottama ääni ala-asteella, niin ei tämä niin paska olekaan.

Hercules:
Jooh. Se oli…semmoista. En oikein löytänyt pointtia, ellei se ollut tuottaa helvetin ahdistavaa oloa kuuntelijalle…? Lähinnä tuo mieleen jonkun humoristisen animaatiosarjan televisiossa näytetty mainos, jossa tämä soi taustalla. Välikohdat missä oli rajumpaa meininkiä, oli kuitenkin ihan hienot! Aika sekavat fiilikset kyllä jätti kyseinen tuotos
Zeus:
”Unicorn – Yes we can” Tämä jäi itselleni päähän. Oi kun elämä olisi niin ihanaa ja helppoa aina. Välttämättä tämä orkesteri ei ole se joka palkitaan Emma Gaalassa vuoden artistina, mutta se että ollaan aidosti paskan kuulosia tekee tälle jo jotain. Tämä on aitoa, ja kuten he kertovat, tässä on kaikkea. Puntala Rockissa voisi helposti orkka olla lavalla alkuillasta.
Hercules:
Tässä todella on kaikkea, hyvässä ja huonossa! Ihan varmasti menis festareilla kunnon shown siivittämänä alkuillan pöhnäilijöille, kuin kuuma veitsi voihin! Noh, palkittiinhan tänäkin vuonna artisti, niin miksei näitäkin… Yrityksen puutteesta ei voi poppoota syyttää! On kyllä äärettömän lempeä musiikillisesti, välikohdan raivo on hieno edelleenkin! Pointsit siitä, että musiikkivideo on vähintäänkin yhtä sekava kuin biisi!
Zeus:
Mä näen tässä jotain samaa kuin AlfaKallessa. AlfaKalle on toki oma lukunsa, joten siihen emme mene sen enempää. Itse asiassa nyt kolme minuuttia kappaleen kuuntelusta jälkimaku on odottavainen johonkin toisaalle. Lyhykäisyydessäni sanoisin, että hauska biisi, hauska bändi. Voisin festeillä katsoa viinipöntön kanssa. Täytekamaa mielestäni loppupeleissä. Vaikka arvostan kaikkea musiikkia ja ymmärrän pointin tässäkin, niin annan tälle 2/5. Kännissä ja sopivassa tilassa tämä olisi varmasti 6/5 , mutta näillä mennään. Hankala bändi, hankala biisi.
Hercules:
Toki tietyssä mielentilassa voisi toimia, esimerkiksi 3,5 promillen humalassa. Välillä biisistä huokuu väkisin tehty ”hauska vitsi”, välillä taas tosissaan yritetty hauskuus. Toisaalta tekisi mieli kuulla lisää, toisaalta tekisi mieli lyödä strutsin lailla pää hiekkaan piiloon… Olen nihkeä, 1,5/5.
———————————————————————————————————————————————————————————————-
Crimsonic on englanninkielistä rockia soittava vuonna 2010 perustettu bändi pääkaupunkimme alueelta. Musiikilliset vaikutteet tulevat pääosin amerikkalaisesta nykyrockista, jossa keskiössä ovat isot, tarttuvat kertosäkeet ja melodiat. Crimsonicin nykyistä soundia onkin verrattu muun muassa sellaisiin kestomenestyjiin kuten Foo Fighters, Sunrise Avenue ja Stone Sour.

Hercules:
Otetaas tuosta semmoinen, kuin Crimsonic. Oikein hyvälaatuista settiä, hienoo tarttuvaa kitarointia ja melodiaa! Vähän pehmeämpää rokkia, mutta vivahteita muun muassa kestosuosikistani Backyard Babiesista!
Lisäyksenä laulajan ääni, on hyvä! Rokkiakin löytyy tarvittaessa!
Zeus:
Oi jumalaare! Tämä ansaitsisi mielestäni ihan oman jutun. Tälle bändille voisi pyhittää lähes mitä vain! Mä satuin kuulemaan tämän tuossa aiemmin, ja toivoin ettei tätä tarvitsisi arvostella, sillä pistin heistä jo menemään linkin eräälle suomen kovimmista agenteista. Ehkäpä hänellä voisi olla käyttöä.. Mutta asiaan. Kuten kertovat itsestään. Amerikan rokkia! Kyllä! Sitä tämä on! Ei ne ärsyttävät biisit lukio-leffoissa, vaan lähes kaikki klisheet täysillä voi myös toimia kuten tämä!
Hercules:
Me ollaan DEMOJumalia, ei valmiin kaman arvostelijoita! Tämä on kyllä huikea setti, menee meikäläisen soittolistalle kyllä! Kyseisen genren ehdoton feivoritti! Yhden miinuksen sanon (jos kehtaa), että laulaja voisi lausua hivenen paremmin englantia. Ei häiritsevän huonoa, mutta ajoittain jotain rallienglantia havaittavissa… Puffaan tätä täysillä eteenpäin kavereille!
Zeus:
Meikä myös tulee tätä jakamaan ja kehumaan. Mua ei häiritse nuo muutamat lausumiset. Jos jotain heikkoutta haen, niin videolla solisti ei välttämättä ollut sinut kameran kanssa? Vähän tönkkö siinä, mutta kelläpä ei olisi rystyset valkoisina kameran edessä? Mä näen tämän orkesterin jossain isolla lavalla, kun raketit paukkuu taivaalle pimeään syksyyn. Mä näen kuinka makaan mahani kanssa hiekalla, suljen silmäni ja tämä vie mut siitä hetkestä taivaaseen jos ei se ranta jo antanut mulle täydellistä hetkeä!
Hercules:
Mä taas otin semmoisen coolin lähestymistavan solistin olemiseen. Olisihan tietty voinut vähän heilahtaa mikin varressa, mutta ei valittamista! On muuten videokin tehty viimeisen päälle! Tässä soitannollisesta puolesta sen verran, että vähänkin voi olla paljon! Ei mitään överisooloilua, eikä ihme tilutuksia päälle, tai muuten liikaa instrumentteja päällekkäin, vaan just ne tarpeelliset! Tää oli illan 5/5, Yeah!
Zeus:
Totta! Tässä ei ole mitään liikaa, eikä tosin mitään myöskään puutu. Ylistystä lähtisi. Haluaisin hakea heikkouksia. En niitä löydä aiemman mainitsemani lisäksi. Tämän pitäisi soida radiossa ja televisiossa. Toki myös kesän festareilla. Odotan lisää tältä orkesterilta! Mulla tekisi mieli antaa 209/5, mutta pysymme asteikossamme. 6/5!
Hercules:
Huone 105 oli varattu, joten tyydymme 6/5! Lisää!

Related Articles

Close